"Alan kuntoilla heti huomenna!"

"Lopetan polttamisen huomenna!"

"En osta enää joka kuu uusia farkkuja!"

Niinpä, joulu- tammikuun vaihde on lupauksia täynnä. Lupauksien jotka pitävät yleensä noin viikon ja sen jälkeen lupailija vaipuu väsyneenä sohvan mutkaan. Mutta onko tämä Cold Turkey tyylinen vieroitus järkevää? Onko edes mahdollista toteuttaa omia vaatimuksiaan?

Yleensä lupaukset koskevat terveyttä. Jokainen vannoo luopuvansa siitä päivittäisestä donitsistaan tai alkavansa kuntoilla. Ja onhan tavoitteiden asettaminen järkevää, mutta niiden suhteen täytyy olla realistinen. Jos aamu-uninen ihminen lupaa juoksevansa joka aamu viisi kilometriä ennen töihin lähtöä, toteutuuko se. Enpä usko.

Myös perinne "Tipaton tammikuu" kuulostaa oudolta. Miksi juuri tammikuu on tipaton? Antaako se oikeuden ryypätä jouluna oikein olan takaa? Eikö olisi vain helpompaa juoda tasaisesti ympäri vuoden, sen enempiä stressaamatta?

No, jokainen saa päättää itse lupauksistaan. Itse aion lupailla, en kuitenkaan usko pidättäytyväni niissä koko vuotta. Jos nyt ensimmäisestä viikosta selviän. Hyvää uutta vuotta kaikille!